Takaisin Blogiin
Verkkokauppavinkit

Miten virtuaalinen sovitus asettuu verkkokaupan ostopolulle

Virtuaalista sovitusta myydään usein vain tuotesivun nappina. Todellisuudessa se kannattaa ymmärtää kokonaisena ostopolkuna. Mallikuvat sovittavat vaatteen jokaisen kävijän puolesta jo ennen saapumista; asiakkaan oma sovitus vastaa viimeiseen kysymykseen: ”miltä tämä näyttää minun päälläni?”. Missä kumpaakin käytetään, mihin kysymyksiin ne vastaavat ja miten arvioida niiden toimivuutta.

Photta TeamToimitus

12 min lukuaika

Asiakas ei päätä ostaa takkia sillä sekunnilla, kun hän klikkaa ”sovita virtuaalisesti”. Hän päätti kiinnostua siitä somesyötteessä, päätti klikata tuotetta hakutuloksissa, päätti jäädä sivulle ja pohtii nyt, näyttäisikö vaate samalta hänen päällään. Virtuaalinen sovitus vastaa erinomaisesti yhteen näistä kysymyksistä muttei lainkaan muihin. Jos verkkokauppa lisää tuotesivulle sovituspainikkeen olettaen sen hoitavan koko ostopolun työn, yhdeltä työkalulta vaaditaan neljän työkalun suoritusta.

Tämä sivu hahmottaa ostopolun ja virtuaalisen sovituksen paikan siinä. Emme esitä keksittyjä myynninkasvulukuja tai palautusprosentteja. Se, mikä sovitusmenetelmä sopii millekin tuotteelle, käsitellään artikkelissa AI vs AR virtual try-on, ja käyttöönotto puolestaan oppaassa how to add virtual try-on to your online store. Tämä artikkeli keskittyy siihen, mihin kaksi eri sovitustapaa sijoittuvat ja mikä kummankin tehtävä on.

Mihin virtuaalinen sovitus kuuluu ostopolulla?

Kahteen eri kohtaan ja kahteen eri tehtävään. Ennen kuin asiakas edes saapuu sivustolle, vaatteesta luodut mallikuvat – sama tuote malliston mallien päällä, oikeissa asennoissa ja eri kanaviin sopivilla rajauksilla – hoitavat sovittamisen kaikkien puolesta. Mainoksessa, tuotelistauksen pikkukuvassa ja tuotegalleriassa ne vastaavat kysymykseen: ”miltä tämä näyttää puettuna?”. Tuotesivulla taas asiakkaan omalla kuvalla tehty sovitus vastaa viimeiseen kysymykseen, johon mikään kuvagalleria ei pysty: ”miltä tämä näyttää minun päälläni?”. Kuvat palvelevat löytämistä ja harkintaa, asiakkaan tekemä sovitus ostopäätöstä – ja oston jälkeen toimitettua vaatetta verrataan näihin molempiin.

Mitä virtuaalinen sovitus tarkoittaa verkkokaupalle?

Virtuaalisovitus tarkoittaa mitä tahansa kuvaa, jossa vaate sovitetaan keholle, jonka päällä sitä ei ole alun perin kuvattu. Verkkokaupalle se jakautuu kahteen muotoon. Kauppiaspuolen sovitus (seller-side) pukee vaatteen valitulle mallille – joko valmiille katalogimallille tai kaupan omalle vakiomallille. Näin luodaan tuotesivun ja listausten tarvitsemat mallikuvat: kerran tuotettuina ja kaikille kävijöille näytettävinä. Asiakaspuolen sovitus (shopper-side) taas pukee vaatteen asiakkaan omaan valokuvaan suoraan tuotesivulla. Tämä kuva luodaan kerran kutakin asiakasta varten ja näytetään vain hänelle. Ensimmäinen on sisällöntuotantoa, jälkimmäinen sivuston toiminnallisuus. Molemmat hyödyntävät samaa teknologiaa, mutta ostopolun eri vaiheissa.

Ostopolku vaihe vaiheelta

Löytäminen. Asiakas ei ole vielä aktiivisesti ostamassa, vaan selaamassa feediä. Hänet pysäyttää kuva puetusta vaatteesta: tuote ihmisen päällä, aidossa ympäristössä ja kanavan mittoihin rajattuna. Asiakaskohtaista sovitusta ei tässä vaiheessa voi olla – asiakasta ei vielä tunneta – joten tämä vaihe nojaa täysin kauppiaspuolen mallikuviin. Vastattu kysymys: ”onko tämä sellainen tuote, jota etsin?”

Tuotelistaukset ja haku. Hakutuloksissa ja tuoteryhmäsivuilla tuote kilpailee viereisten tuotteiden kanssa pikkukuvakoossa. Yhdenmukainen mallikuva – sama malli, samat rajaukset ja sama valaistus läpi malliston – luo ammattimaisen katalogin sekavan sillisalaatin sijaan. Kysymys kuuluu: ”minkä näistä avaan?”

Harkinta. Tuotesivulla asiakas tutkii galleriaa: etupuoli, takapuoli, yksityiskohdat, fiiliskuva ja parhaassa tapauksessa vaate useamman erikokoisen mallin päällä. Tässä kauppiaspuolen sovitus tekee tarkimman työnsä, sillä asiakas vertaa kuvia mielikuvaansa siitä, mitä paketista aikanaan paljastuisi. Kysymys: ”vastaako tämä vaate odotuksiani?”

Päätös. Asiakas pitää vaatteesta, mutta epäröi. Epäröinti johtuu lähes aina jommastakummasta: ”sopiiko se minulle?” ja ”mikä koko minun pitäisi valita?”. Ensimmäiseen vastaa asiakaspuolen sovitus: vaate asiakkaan omassa kuvassa, hänen mittasuhteissaan ja väreissään. Kokovalinnassa sovitus auttaa vain epäsuorasti näyttämällä, miten vaatteen leikkaus asettuu hänen keholleen – mittataulukko hoitaa edelleen varsinaisen mittaamisen. Kysymys: ”miltä se näyttää minulla?”

Osto ja toimitus. Kuvat eivät enää tässä vaiheessa muutu miksikään, mutta kaikesta esitetystä on nyt tullut lupaus. Perille toimitettua vaatetta verrataan – tiedostamatta tai tietoisesti – juuri siihen kuvaan, joka ostopäätöksen synnytti.

Palautukset ja toinen ostokerta. Tuotepalautus tarkoittaa ostopolun kulkemista takaperin: vaate ei vastannutkaan kuvaa tai se ei sopinut omalle vartalolle. Todellisuutta vastaavat tuotekuvat vähentävät ensimmäistä ongelmaa, asiakkaan tekemä virtuaalisovitus jälkimmäistä. Asiakas, joka piti ostamansa vaatteen, aloittaa seuraavan vierailunsa suoraan harkintavaiheesta löytämisvaiheen sijaan.

A single garment on a hanger against a plain wall, with a soft shadow, in a bright quiet room.
Yksi vaate esitettynä eri tavoin ostopolun jokaisessa vaiheessa.

Kaksi sovitustapaa ja niiden vastaamat kysymykset

Yleinen virhe on pitää näitä kahta toistensa korvikkeina. Sitä ne eivät ole: toinen luodaan enneen vierailua kaikille, toinen vierailun aikana yhdelle henkilölle.

  • Kauppiaspuolen kuvat vastaavat kysymykseen ”miltä vaate näyttää puettuna?”. Ne voivat näyttää vaatteen eri vartalotyypeillä, kaikissa malliston vakioposeerauksissa ja kaikilla myyntikanavien vaatimilla rajauksilla – laatu tarkistettuna ennen julkaisua. Ne eivät kuitenkaan voi näyttää asiakkaan omaa vartaloa.
  • Asiakaspuolen sovitus vastaa kysymykseen ”miltä se näyttää minun päälläni?”. Se pystyy näyttämään vaatteen juuri kyseisen asiakkaan päällä. Tulosta ei voida tarkistaa etukäteen, se riippuu asiakkaan lataamasta kuvasta ja se toimii vain niin hyvin kuin tuotesivun oma tuotekuva sallii – huonolaatuinen tuotekuva tuottaa heikkotasoisen sovitustuloksen jokaiselle kokeilijalle.
  • Molemmat riippuvat lähdekuvasta. Laakakuvana (flat lay) tai mallinuken päällä terävästi, kokonaisena ja oikeassa asennossa kuvattu vaate asettuu luontevasti niin katalogimallin kuin asiakkaan oman kuvan päälle. Huonosti kuvattu tuote näyttää epäluonnolliselta molemmissa.

Phottassa kauppiaspuolen mallikuvat luodaan vaatestudiossa (apparel studio): lähtökohtana on laakakuva tai mallinukkekuva, malli valitaan katalogista tai ladataan itse, ja tuloksena syntyy valmis mallikuvasarja. Asiakaspuolen sovitus taas toimii Photta Business -ratkaisulla: kyseessä on verkkokaupan omille tuotesivuille sijoitettava widget, jossa asiakas lataa oman kuvansa ja näkee vaatteen tai korut suoraan yllään.

Virtuaalinen sovitus vs. perinteinen tuotekuvaus: kaksi eri vastausta, ei korvaavaa

Vertailu nousee esiin, koska molemmat maksavat ja molemmat päättyvät kuvaan vaatteesta päällä, mutta ne vastaavat eri kysymyksiin eri vaiheissa, ja kauppa, joka pitää toista korvaavana toiselle, menettää sen kysymyksen, johon toinen vastasi.

Tuotekuvaus — valokuvaus tai mallin päällä otettu kuva vaatteesta — vastaa ostajaa, joka ei ole vielä valinnut: miltä tämä näyttää, miten se laskeutuu, mikä materiaali on kyseessä. Se tehdään kerran per vaate, kaupan toimesta, ennen kuin kukaan saapuu, ja se on sama kaikille kävijöille. Virtuaalinen sovitus vastaa kävijää, joka on valinnut vaatteen ja pohtii, sopiiko se hänelle: miltä se näyttäisi päälläni. Se tehdään jokaiselle kävijälle erikseen tuotteen sivulla, kaupan vaatteen kuvasta ja ostajan omasta valokuvasta, ja se on erilainen jokaiselle.

Rehellinen rakenne on siis molemmat: katalogi ja galleria ovat valokuvia, jotka pitävät vaatteen tarkasti todenmukaisena, koska ne tukevat löytämistä ja vertailua; tuotteen sivulla on sovitus, jossa päätös tehdään, koska se poistaa viimeiset epäilykset. Kuvauksen korvaaminen sovituksella jättää löytämisen tyhjäksi; sovituksen korvaaminen pelkällä kuvauksella jättää viimeisen epäilyn ratkaisematta. Yhdistävänä tekijänä on vaatteen pikselit: sovitus, joka perustuu epätarkkaan kuvaan, näyttää ostajalle vääristyneen vaatteen omalla päällä, mikä on kaupan vakuuttavin väärä vastaus.

Löydä, harkitse, päätä

Tämä kolmivaiheinen malli toimii pohjana alla olevalle tarkistuslistalle ja muille sovitusoppaillemme.

  1. Löydä (Discover) — vaatteesta luodut laadukkaat mallikuvat mainoksiin ja tuotelistoihin, yhtenäisellä mallilla ja valaistuksella läpi koko valikoiman.
  2. Harkitse (Consider) — tuotesivun kuvagalleria: etu-, taka-, yksityiskohta- ja fiiliskuvat, tarvittaessa useammalla vartalotyypillä, jokainen kuva alkuperäistä vaatetta vasten tarkistettuna.
  3. Päätä (Decide) — asiakkaan oma sovitus tuotesivulla laadukkaan tuotekuvan pohjalta sekä selkeä kokotaulukko sovitustyökalun rinnalla mittasuhteiden arviointiin.

Virtuaalinen sovitus vs. tekoälymallikuvaus: kuka pukee vaatteen

Tekoälymallikuvaus ja virtuaalinen sovitus sekoitetaan usein, koska molemmat esittävät vaatteen digitaalisella mallilla. Erona on, kenelle malli kuuluu, ja se määrittää, kumpaa kauppa tarvitsee missäkin tilanteessa.

Tekoälymallikuvauksessa kauppa valitsee mallin — luodaan kerran, käytetään koko mallistossa, puetaan jokaiseen tuotteeseen — ja kuvat ovat katalogikuvia: ne tehdään ennen asiakkaan vierailua, samat kaikille, ja tarkistetaan huolellisesti ennen julkaisua. Virtuaalisessa sovituksessa malli on asiakas itse, kuva luodaan vierailun aikana asiakkaan omasta valokuvasta, eikä sitä tarkisteta ennen kuin asiakas näkee sen; kaupan toimittama vaatteen kuva on ainoa osa, johon kauppa voi vaikuttaa.

Tämä epäsymmetria määrittää painopisteet. Tekoälymallikuvauksessa työ painottuu malliin ja prosessiin, jotta koko mallisto näyttää yhtenäiseltä katalogilta, ja tarkistukseen, ettei mikään tuote esiinny väärin. Virtuaalisessa sovituksessa työ tehdään kokonaan etukäteen, kun kauppa lataa vaatteen kuvat: vaatteen tulee olla kuvattu täysin auki, yksinkertaisesti, tarkasti ja kokonaisuudessaan, koska jokainen asiakkaan kuva luodaan siitä eikä toista mahdollisuutta tarkistaa ole. Kauppa voi käyttää kumpaakin erikseen; useimmat muotiliikkeet käyttävät katalogikuvina tekoälymallikuvia ja tuotteen sivuilla virtuaalista sovitusta, molemmat samoista vaatteen valokuvista tuotettuina.

Virtuaalisen sovituksen tarkistuslista ostopolulle

VaiheMitä asiakas pohtiiMikä vastaa kysymykseenMitä seurata
Mainos tai somejulkaisuKiinnostaako tämäntyyppinen tuote?Mallikuva oikealla kanavarajauksellaMallikuvien ja laakakuvien klikkausprosenttien (CTR) vertailu kanavakohtaisesti
TuotelistauksetMinkä näistä avaan?Yhdenmukaiset pikkukuvat läpi tuoteryhmänAvausprosentti tuotteittain ja poikkeavien kuvien erottuminen joukosta
TuotegalleriaVastaako vaate odotuksiani?Etu-, taka-, yksityiskohta- ja fiiliskuvat; sama vaate jokaisessa ruudussaSivulla vietetty aika, gallerian katselukerrat, zoomin käyttö
EpäröintiSopiiko tämä minulle?Asiakkaan oma virtuaalisovitusSovituksen aloitukset, loppuunviennit ja ostoskoriin lisäykset sovituksen jälkeen
KokoMikä koko sopii?Kokotaulukko; sovitus näyttää vaatteen leikkauksen ja istuvuuden, ei mittojaKokoon liittyvät palautukset eriteltynä istuvuuteen liittyvistä palautuksista
Toimituksen jälkeenOnko tuote sellainen kuin kuvissa?Kuvat, joiden vastaavuus todelliseen tuotteeseen tarkistettiin ennen julkaisuaPalautussyyt tuotteittain
Toinen vierailuMihin jäinkään viimeksi?Samat, helposti tunnistettavat mallikuvatUusintaostot sovitustyökalua käyttäneiden asiakkaiden keskuudessa

Jokainen ”Mitä seurata” -sarakkeen kohta perustuu oman verkkokauppasi sisäiseen vertailuun ennen ja jälkeen muutoksen samoilla tuotteilla. Yksikään opas ei voi antaa näille valmiita universaaleja lukuja.

A folded garment beside a small hand mirror lying face down on a wooden counter, soft light.
Asiakkaan oma valokuva on ostopolun viimeinen syöte ja ainoa asia, jota kauppias ei voi hallita.

Yksi takki, yksi ostopolku

Verkkokauppa myy villakangastakkia. Ennen sesongin alkua takki kuvataan laakana ja mallinuken päällä: edestä ja takaa, tarkasti ja kaulus luonnollisesti aseteltuna. Vaatestudiossa takki puetaan malliston kahdelle vakiomallille: kolmeneljänneskuva mainokseen, suora etukuva tuotelistaan sekä takakuva, yksityiskohtakuva ja yksi fiiliskuva tuotegalleriaan. Jokainen kuva tarkistetaan alkuperäistä laakakuvaa vasten ennen julkaisua.

Asiakas näkee mainoksen, klikkaa tuotetta huomattuaan listauksen selkeän ja vertailukelpoisen ilmeen ja selaa galleriaa. Hän epäröi väriä – miten kamelinvärinen kangas sopii hänen omiin hiuksiinsa ja ihonsävyynsä – ja tekee virtuaalisovituksen omalla kuvallaan. Takki näyttää hänen päällään juuri siltä kuin galleriassa. Hän tarkistaa vielä kokotaulukon, valitsee koon ja tekee tilauksen. Perille saapuva takki vastaa täysin kuvia, koska kuvien laatu oli tarkistettu; väri puolestaan sopii asiakkaalle, koska hän oli jo nähnyt sen yllään. Kaksi kysymystä, kaksi työkalua, yksi tuote – ilman katteettomia lupauksia.

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako tuotesivuille lisätä virtuaalinen sovitus?

Jos myyt vaatteita tai koruja, asiakkaan tekemä sovitus vastaa siihen yhteen kysymykseen, johon kuvagalleria ei pysty: ”miltä tämä näyttää minun päälläni?”. Se kuitenkin toimii vain niin hyvin kuin tuotekuvasi sallivat. Ota sovitustoiminto käyttöön vasta sitten, kun perustuotekuvat ovat kunnossa – ei niiden korvikkeena. Suttuinen tuotekuva tuottaa huonon sovitustuloksen jokaiselle kokeilijalle.

Onko virtuaalisovitus sama asia kuin mallilla kuvatut tuotekuvat?

Teknologia taustalla on sama, mutta käyttökohde ostopolulla eri. Mallikuvat tuottaa kauppias tuotteesta kerralla kaikille kävijöille, ja niiden laatu voidaan varmistaa ennen julkaisua. Asiakkaan oma sovitus taas tehdään tuotesivulla asiakkaan omasta kuvasta reaaliajassa, eikä lopputulosta voida tarkistaa ennalta. Jokainen verkkokauppa tarvitsee laadukkaat mallikuvat; istuvuudesta ja väreistä riippuvaisissa tuotteissa hyödytään lisäksi asiakkaan omasta sovituksesta.

Missä ostopolun vaiheessa virtuaalisovituksella on suurin vaikutus?

Juuri ennen ostopäätöstä syntyvässä epäröintivaiheessa, kun asiakas pitää tuotteesta mutta epäilee, sopiiko se hänelle. Ostopolun aiemmissa vaiheissa työn tekevät kauppiaan tuottamat mallikuvat ja oston jälkeen se, vastasivatko kuvat todellisuutta. Emme esitä tällä sivulla keksittyjä prosenttilukuja vaikutuksesta; mittaa tuloksia omassa kaupassasi ennen ja jälkeen käyttöönoton.

Auttaako virtuaalinen sovitus oikean koon valinnassa?

Epäsuorasti. Se havainnollistaa vaatteen leikkauksen asiakkaan omilla mittasuhteilla – esimerkiksi sen, onko malli väljä vai tyköistuva ja miten pitkälle helma asettuu. Varsinaista mittanauhaa se ei kuitenkaan korvaa. Pidä selkeä kokotaulukko aina sovitustyökalun vieressä ja seuraa kokoon liittyviä palautuksia erillään istuvuuspalautuksista, jotta näet sovituksen todellisen vaikutuksen.

Mitä asiakkaan tekemä sovitus vaatii kauppiaalta?

Tuotekuvan, joka on riittävän laadukas vaatteen sovitukseen: koko vaate näkyvissä, tarkkana, selkeällä taustalla ja luonnollisesti aseteltuna. Asiakas tuo yhtälöön toisen puolen eli oman kuvansa. Kauppias voi hallita vain omaa osuuttaan, minkä vuoksi tuotekuvien laatu on aina laitettava kuntoon ensin.

Mitä emme tällä sivulla väitä

Emme väitä, että virtuaalinen sovitus nostaisi konversiota tai laskisi palautuksia automaattisesti tietyllä prosentilla, tai että kumpikaan sovitustapa sopisi sellaisenaan jokaiselle verkkokaupalle. Haluamme osoittaa, että kyse on kahdesta eri työkalusta ostopolun eri vaiheissa: toinen on sisällöntuotantoa ja toinen sivuston toiminnallisuus. Molempien onnistuminen riippuu täysin alkuperäisen tuotekuvan laadusta.

Ostopolun aloittavien mallikuvien tuotantoon tutustut sivulla virtual clothing try-on. Jos haluat tuoda sovitustoiminnon omille tuotesivuillesi, tutustu ratkaisuun Photta Business. Kuvien laadunvarmistukseen ennen julkaisua löydät ohjeet oppaasta virtual try-on quality-control checklist.

Täydentävät oppaat